No niin, edessä on vihdoin tylsä viikonloppu ilman suurempia ohjelmanumeroita. Kuluneet pari viikkoa olivatkin aika hulinaa tekniikka-analyyseineen ja pedagokiikan kokeineen.. Nyt on siis paremmin aikaa kirjoitella tännekin.

Sulkisrintamalla olemme siirtyneet tekniikasta taktiikkaan, ja ensimmäisinä käsittelyvuorossa ovat miesten pelimuodot. Yritän suoltaa materiaalia mahdollisimman paljon myös tänne. Siispä ensimmäisenä ajatuksia miesten kaksinpelin syöttötilanteesta:

1 Yleisiä syötön valintaan vaikuttavia tekijöitä

1. Ei virheitä
2. Variaatio eli vastaanottaja joutuu joka kerta uuteen tilanteeseen
3. Syötön sijoitus: olennaista on se, millaiset kulmat vastaanottajalle avautuvat (selitetty jäljempänä)
4. Hämäykset/yllätykset: aloite syöttäjälle
5. Aloitetaistelu: myös syöttäjän tulee pyrkiä ottamaan aloite itselleen
6. Paine vastaanottajalle (edes vähän)

2 Lyhyt syöttö (parillisesta ruudusta)

Selvyyden vuoksi kaikki esimerkissä käytetyt pelaajat ovat oikeakätisiä. Vasenkätiseen pelaajaan sovellettavat periaatteet selviävät helposti pohtimalla eri vaihtoehtojen taustalla olevia syitä.

2.1 Keskiviivan tuntumaan

Keskiviivan tuntumaan sijoitettu syöttö on pehmeä lyönti. Tavoitteena on saada vastustaja pelaamaan asemasta hyrrä verkolle (engl. spinshot) -> syötön jälkeen liiku eteenpäin verkkotappoa varten. Syöttö menee myös keskelle kenttää, joka sulkee vastustajan kulmat eli kaikki hänen lyöntinsä joutuvat kulkemaan läheltä syöttäjää.

Kaikista syöttövaihtoehdoista tässä pallon kulma matka on lyhimmillään. Siksi tämä on kaikkein helpoin syöttö toistaa täsmälleen samanlaisena.

2.2 Kohti vastaanottajan vasenta olkapäätä

Samankaltainen syöttö kuin edellinen keskiviivalle suunnattu syöttö. Suurin ero on se, että pallo liikkuu nopeammin ja kohti vastaanottajan mailatonta kättä. Tämä vaikeuttaa hyrrän (spinshot) lyömistä ja muutenkin lisää vastaanottajan painetta. Teknisesti haasteena on pallon pitäminen riittävän matalana.

2.3 Keskelle syöttöruutua

Pieni variaatio aikaisempiin syöttöihin. Kulmat pysyvät edelleen melko hyvin suljettuina.

2.4 Sivurajalle

Tavoitteena on yllättää vastustaja ja siten saada etu itselle. Suurin ongelma on se, että samalla vastaanottajan käytettävissä olevat kulmat avautuvat - etenkin rystytakanurkka on pahasti auki. Siksi syöttäjän tulisikin heti syötön jälkeen liikkua vasemmalle peittämään suoraa lyöntiä rystytakanurkkaan.

Pallon lentorata on lyhyistä syötöistä kaikkein pisin. Vastaanottajan kannalta tämä antaa eniten aikaa reagointiin, joten hänet on todellakin onnistuttava yllättämään.

2.5 Syötöt parittomasta ruudusta

Käytännössä vaihtoehdot ja niiden seuraukset ovat täsmälleen samat kuin parillisesta ruudusta syötettäessä, mutta sivurajalle menevä syöttössä ei ole niin paljon riskiä, sillä tällä puolella se avaa "vain" kämmentakanurkan.

3 Pitkä syöttö (parillisesta ruudusta)

Korkeat pitkät syötöt ovat käytännössä jääneet kokonaan pois kv. tason miesten kaksinpelistä. Hieman alemmalla tasolla ja etenkin naisten kaksinpelissä, joissa pelaajien hyökkäsvoima takarajalta on yleensä heikompi, näillä syötöillä on vielä käyttöä. Sen sijaan nopeammat (matalammat) swip-syötöt kuuluvat myös maailman huippumiesten syöttövalikoimaan.

3.1 Korkea syöttö keskiviivalle

Sijoitus keskirajan tuntumaan estää vastaanottajaa käyttämästä leikattuja lyöntejään (ainakaan täydellä teholla). Se myös sulkee kulmat muilta lyönneiltä. Ongelma on tietysti se, että korkea lyönti luovuttaa aloitteen vastustajalle ja syöttäjä joutuu heti puolustamaan - odotettavissa on smashejä ja melkein kaikkia muita hyökkäyslyöntejä.

"Jos deffi ei kestä, unohda!"

3.2 Korkea syöttö sivurajalle

Variaatio keskirajalle menevään syöttöön, mutta avaa kulmat ja antaa vastaanottajalle mahdollisuuden käyttää myös leikattuja lyöntejään. (Huomaa, että vartalonkierron määrällä ei ole tässä tapauksessa merkitystä, koska vastaanottajalla on kaikki aika maailmassa liikkua pallon taakse juuri sellaiseen asemaan, kuin hän haluaa.)

"Vastaanottajalla kaikki aseet käytössään."

3.3 Korkea syöttö keskelle ruutua

Myös variaatio keskirajalle menevään syöttöön. Ei avaa kulmia yhtä pahasti kuin sivurajalle menevä syöttö.

3.4 Swip keskelle

Variaatio lyhyille syötöille. Tärkeintä on saada vastustaja yllätettyä, jotta hän ei pysty hyökkäämään ainakaan täysillä. Siksi syötön tulee olla vain riittävän korkea ylittääkseen vastaanottajan, mutta ei yhtään korkeampi, jotta hänellä olisi mahdollisimman vähän aikaa ehtiä pallon taakse. Sijoitus keskellä kenttää sulkee vastaanottajan kulmat.

Optimitilanteessa (syöttäjän kannalta) vastaanottaja joutuu lyömään pahasti takakenosta - toivottavasti smashin, jolloin syöttäjällä on hyvä tilaisuus voittaa piste vastahyökkäyksellä.

3.5 Swip sivurajalle

Hyvin pitkälle samat perustelut kuin edellisessä, mutta tietysti kaikki kulmat ovat auki vastaanottajalle. Toinen, vielä tärkeämpi ero kuitenkin on se, että vastaanottaja joutuu liikkumaan pallon taakse sivuttaissuunnassa, jolloin hän ei voi käyttää ainakaan täyttä vartalonkiertoa lyönnissään.

"Vastaanottajan smasheissä vähemmän voimaa takana."

3.6 Syötöt parittomasta ruudusta

Edellisten perusteella lienee helppoa päätellä, että keskirajalle menevä swip on ykkösvaihtoehto ja sivurajalle menevä selvästi huonompi: keskellä kenttää kulmat ovat kiinni ja myös vartalonkierto pienempi - sivurajalla kulmat ovat auki ja koko vartalonkierto käytettävissä.

Korkeiden syöttöjen osalta ainoa ero keskelle ja sivurajalle menevien syöttöjen välille syntyy rysty-/kämmentakanurkan avautumisesta, mutta koska vastustajan lyönti lähtee takakentältä ja pallon lentoaika on siksi pitempi, ei tällä ole samanlaista merkitystä kuin lyhyen syötön kanssa. Eli syöttäjän pitäisi joka tapauksessa pystyä hakemaan pallo rystynurkastakin kämmenellään.